Masennus – tietoa oireista, masennuskysely ja ohjeita hoitoon hakeutumiseen

Masennus – tietoa oireista, masennuskysely ja ohjeita hoitoon hakeutumiseen

Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveyden ongelmista, ja siitä kärsii elinaikanaan noin 15–20 %:a väestöstä. Se aiheuttaa niin subjektiivista kärsimystä, elämänlaadun heikkenemistä kuin myös arkisen toiminta- ja työkyvyn laskua. Usein masentuneisuudesta myös koetaan häpeää, mikä vaikeuttaa tuen hakemista.

Masennus voi johtua useista syistä ja on tyypillisesti useiden monimutkaisten tekijöiden summa. Esimerkiksi elämäntilanteisiin liittyvä stressi ja paineet sekä töistä johtuva uupumus altistavat masennukselle. Lisäksi muun muassa erilaiset persoonallisuustekijät, lapsuusajan kasvuympäristö, koulukiusatuksi tuleminen ja myös geneettiset tekijät lisäävät masennuksen todennäköisyyttä.

Masennuksen oireet

Lähes jokaisella on luultavasti jonkinlaista kokemusta erilaisista masennukseen liittyvistä oireista, kuten toistuvasta itsekritiikistä ja unettomuudesta. Varsinaisesta masennustilasta eli depressiosta kuitenkin puhutaan vasta, kun oireita on tavanomaista enemmän, ne ovat tavanomaista voimakkaampia ja ne ovat kestäneet yli kaksi viikkoa. Normaalia, esimerkiksi erosta tai läheisen kuolemasta johtuvaa surua ei luokitella masennustilaksi, joskin kuormittavat tapahtumat voivat johtaa masennukseen.

Masennus diagnosoidaan oireiden perusteella, joista keskeisiä ovat masentunut mieliala, kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen aiemmin kiinnostaneisiin tai mielihyvää tuottaneisiin asioihin ja vähentyneet voimavarat. Lisäksi siihen kuuluu muun muassa itseluottamuksen vähenemistä, itsensä syyttelyä, itsemurhaan liittyviä ajatuksia, keskittymisvaikeuksia, kiihtymystä tai hidastumista, unihäiriöitä ja ruokahalun muutoksia.

Monestikaan yksi ihminen ei kärsi näistä oireista. Masennus luokitellaankin oireiden lukumäärän perusteella lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen. Lievässä masennuksessa erilaisia oireita on vähemmän kuin keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa.

Olenko minä masentunut?  

Erilaisia masennustestejä käytetään masennuksen seulontaan. Niiden avulla voi helposti saada suuntaa-antavaa kuvaa siitä, kärsiikö itse masennuksesta. Varsinainen diagnoosi masennuksesta tehdään kuitenkin aina lääkärin haastattelun pohjalta, mutta testitulos voi kertoa tuen piiriin hakeutumisen tarpeesta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) hallinnoi Mielenterveystalo-nimistä palvelua, jossa on myös usein käytettyjä masennuskyselyitä. Voit tehdä alle masennustestin heidän sivuiltaan.

Masennuksen hoito

Masennuksen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Ammattimainen tuki tutkitusti sekä vähentää kärsimystä että auttaa toimintakyvyn ylläpidossa ja kohentamisessa. Keskeistä masennuksen hoidossa on hyvä hoitosuhde.

Lievän sekä keskivaikean masennuksen hoitona käytetään pääasiallisesti psykoterapiaa, masennuslääkkeitä tai molempia. Lievissä ja keskivaikeissa masennuksissa psykoterapia ja masennuslääkkeet ovat kutakuinkin yhtä vaikuttavia. Terapia ja lääkehoito ovat toisiaan tukevia hoitomuotoja, ja usein parhaat tulokset saadaan molempien yhdistelmällä, erityisesti vaikeissa masennuksissa. Näiden lisäksi masennuksen hoidossa liikunnalla ja sosiaalisten suhteiden ylläpidolla on usein myönteinen vaikutus, joskaan nämä eivät korvaa muuta hoitoa.

Eräs haasteista hoidon onnistumiselle on se, että hoidon piiriin ei hakeuduta lainkaan tai sinne hakeudutaan myöhään: on arvioitu, että vain vähemmistö saa masennustilaansa hoitoa. Hoitamattomana masennus voi kuitenkin johtaa esimerkiksi oireiden pahenemiseen, eristäytyneisyyteen ja jopa itsetuhoisuuteen.

Apua on saatavilla

Koska masennus on niin yleistä, se on yksi keskeisimmistä hoidettavista mielenterveysongelmista ja alan ammattilaisilla onkin tyypillisesti kokemusta sen hoidosta. Myös Kompissa eri asteisia masennustiloja hoidetaan muun muassa psykoterapialla ja alakulon torjunnan sparrilla®. Lisäksi Kompissa tarjotaan neuvontaa, jossa kartoitetaan asiakkaan tilannetta esimerkiksi silloin, jos oma tilanne tai itselle sopiva hoitomuoto askarruttaa, sekä myös psykiatripalveluja.

Kompin lisäksi eri mielenterveyspalveluita voi tutkia esimerkiksi Mielenterveystalon paikka- ja palveluhaun kautta. Tärkeintä on, ettei apua tarvittaessa jää yksin.

Muita blogipostauksia

Jatkamalla selailua sivustollamme hyväksyt evästeiden käytön tietosuojakäytäntömme mukaisesti.