Sosiaalisten tilanteiden pelko

Sosiaalisten tilanteiden pelkoon liittyy tyypillisesti voimakasta pelkoa tarkkailun kohteeksi joutumisesta, nöyryytetyksi tulemisesta tai nolostumisesta. Lisäksi sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä saattaa ajatella itsestään hyvin kriittisesti tai uskoa muiden olevan alttiita arvioimaan häntä negatiivisesti. Pelko ilmenee usein myös fyysisinä oireina, kuten punastumisena, käsien vapinana, hikoiluna, sydämensykkeen tihentymisenä ja toisinaan jopa paniikkikohtauksina. Pelko saattaa rajoittaa merkittävästikin elämää, sillä pelko johtaa usein pelon kohteiden välttelyyn. Tällöin esimerkiksi ihmissuhteet, työt tai opinnot ja muu hyvinvointi voivat kärsiä.

Oireet voivat koskea sosiaalisia tilanteita yleisesti ottaen tai kohdistua juuri tietyn tyyppisiin tilanteisiin, kuten syömiseen seurassa tai esiintymiseen. Pelkkä esiintymisjännitys tai tietynlaisten sosiaalisten tilanteiden jännittäminen ei kuitenkaan ole häiriöasteista sosiaalisten tilanteiden pelkoa, jos jännitys ei aiheuta sen suurempaa kärsimystä ja jos pelko ei ole huomattavan voimakasta tai se ei johda välttelykäyttäytymiseen. Huomattavan suuri prosentti väestöstä jännittääkin esimerkiksi esiintymistä kuitenkaan yltämättä sosiaalisten tilanteiden pelon diagnoosiin.

Hoito

Tyypillisesti sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä tiedostaa pelkoreaktionsa olevan tilanteeseen nähden liiallinen ja huoliensa olevan jokseenkin epärealistisia. Pelkkä ongelman tiedostaminen ei siksi tavallisesti riitä peloista irrottautumiseen, vaan hoidossa tarvitaan pelottavien asioiden vähittäistä kohtaamista, altistumista. Tässä, välttelykäyttäytymisen kehän rikkomisessa ja itseen liittyvien negatiivisten ajatusten purkamisessa psykoterapeuttisesta tuesta on monesti hyötyä.

Sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa tutkimusnäyttöä on erityisen paljon kognitiivisen käyttäytymisterapian ja myös psykodynaamisen psykoterapian tehokkuudesta. Myös muut terapiasuuntaukset saattavat kuitenkin tulla kyseeseen. Lisäksi ryhmämuotoiset terapiat, internetin välityksellä toteutetut terapiat sekä erilaiset itsehoitomuodot, joihin sisältyy altistumista, vaikuttavat olevan toimivia. Voitkin tutustua Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS:n) luomaan itsehoito-ohjelmaan täällä. Jos oireet ovat vaikeita, itsehoito voi kuitenkin olla riittämätöntä.  

Myös lääkehoitoa voidaan hyödyntää sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa. Tällöin yleensä käytetään masennuslääkkeitä.