Mielialassa tapahtuu jatkuvasti vaihtelua, ja jopa yhden tunnin aikana mieliala voi vaihdella iloisesta pettyneeseen tai surulliseen. Vaikka moni ehkä tahtoisikin elää hetkestä toiseen onnellisena ja onnellisen elämän saavuttamisesta voidaan kokea jopa paineita, mielialan vaihtelu kuitenkin kuuluu arkeen. Myös negatiiviset tunteet ja pessimismi voivat olla ihmiselle eduksi, sillä esimerkiksi pessimismi voi motivoida irrottautumaan toivottomasta tilanteesta.

Mielialaan liittyvät mielenterveyden ongelmat ovat jo määritelmällisesti jotain muuta kuin tavallista mielialan vaihtelua. Niissä mielialan voidaan sanoa muuttuneen tavallisesta poikkeavalla tavalla, ja niistä keskeisimpiä ovat erilaiset masennustilat. Erilaiset mielialahäiriöt ovatkin yksiä suurimmista globaaleista terveysongelmista. Ne ovat muun muassa usein lamauttavia, laskevat tuntuvasti elämänlaatua, lisäävät riskiä muiden mielenterveyden ongelmien puhkeamiselle ja pahimmillaan voivat johtaa itsemurhaan.

Mielialahäiriöiden tyypit
Keskeisiä mielialahäiriöitä ovat masennuksen, jossa mieliala on tuntuvasti laskenut, ohella kaksisuuntainen mielialahäiriö, jossa mieliala vaihtelee masentuneisuudesta maniaan tai hypomaniaan.

Vaikka mielialahäiriöt luokitellaan tyypillisesti selkeästi joko masennukseen tai masennuksen ja manian yhdistelmään, ovat mielialahäiriöt silti kirjava joukko erilaisia tiloja. Mielialahäiriöt vaihtelevat esimerkiksi lievistä vaikea-asteisiin sekä kertaluonteisista useasti toistuviin ja kroonisiin tiloihin. Toisin sanoen joillakin saattaa olla elämänsä aikana yksi lyhytaikainen ja lievä masennusjakso, kun taas toisilla on elämänsä aikana lukuisia, vakava-asteisia masennusjaksoja. Joillakin taas lieväasteinen masennus voi jatkua vuodesta toiseen heltiämättä, mutta toisaalta olla koskaan yltymättä kovin vaikea-asteiseksi. Myös kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä masennus- ja maniajaksojen esiintyvyydessä on vaihtelua ja toisilla maniajaksotkin ovat lievempiä.

Mielialahäiriöt myös syntyvät useista eri syistä. Jotkut masennustilat vaikuttavat olevan reaktioita elämässä sattuviin vastoinkäymisiin tai menetyksiin, kuten työttömäksi tai onnettomuuteen joutumiseen tai tärkeän ihmissuhteen katkeamiseen. Toisaalta sekä masennustila että kaksisuuntainen mielialahäiriö voivat nykytiedon valossa seurata myös esimerkiksi aivovammasta siten, että mielialan muutos johtuu elimellisestä syystä eli aivojen vaurioitumisesta. Tällöin mielialahäiriö ei toisin sanoen seuraisi niinkään esimerkiksi surusta tai vaikeuksista sopeutua aivovamman tuomiin muutoksiin toimintakyvyssä, vaikka tällaisetkin tekijät altistavat masennukselle. Vastaavasti päihteiden käytön on toisinaan hypotetisoitu aiheuttavan masennusta myös elimellisesti sen lisäksi, että päihteiden käyttö saattaa tuoda mukanaan vaikeuksia, jotka altistavat masennukselle. Toisaalta masennuksen tarkkaa syytä on yleisestikin ottaen vaikea paikallistaa, sillä masennukselle altistavia tekijöitä on tutkittu ja löydetty paljon. Tällaisten tekijöiden kirjo ulottuu niin perimään, persoonallisuuteen, sosiaalisiin suhteisiin, sukupuoleen kuin autoimmuunisairauksiin ja tulehduksiinkin.

Lue lisää masennuksen, kaamosmasennuksen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypillisistä oireista ja hoidosta niitä koskevista artikkeleista!