Epävakaa persoonallisuus

Epävakaata persoonallisuutta kuvaa hankaluus hallita erityisesti kielteisiä tunteita, jonka vuoksi mieliala vaihtelee usein ahdistuneeseesta masentuneisuuteen tai vihaisuuteen. Tämän lisäksi tilaan liittyy huomattavaa impulsiivisuutta, eli taipumusta toimia hetken mielijohteesta ja seurauksista välittämättä. Tämä voi näkyä esimerkiksi päihteiden käyttönä, harkitsemattomana seksikäyttäytymisenä tai ahmimisena. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivä kokee usein myös voimakasta häpeää ja voi jopa kokea, ettei hän ansaitsisi elää. 

Epävakaa persoonallisuus heijastuu voimakkaasti ihmissuhteisiin ja tilasta kärsivän ihmissuhteet ovat usein monimutkaisia ja ongelmallisia. Ihmissuhteet saattavat esimerkiksi olla hyvin intensiivisiä, mutta myös katketa yhtäkkisesti. Tämän lisäksi epävakaasta persoonallisuudesta kärsivä pelkää usein toisten kielteisiä arvioita itsestään. Tällaisia arvioita kohdatessaan hän voi kokea voimakasta hylätyksi tulemisen pelkoa ja siihen liittyvää tarvetta takertua toiseen ihmiseen. Usein ihmissuhdekonfliktit eskaloituvat riidoiksi ja joskus jopa vihan tai väkivallan impulsseiksi, joita epävakaasta persoonallisuudesta kärsivän on vaikea hallita. 

 

Monesti intensiivisten tunnekokemusten ja impulsiivisen käyttäytymisen taustalla on historiaa emotionaalisesta laiminlyönnistä ja traumoista, hylätyksi tulemisen pelkoa, perintötekijöitä tai taipumusta ahdistua tai tuntea vihan tunteita. Ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat ovatkin seurausta pitkästä prosessista, jossa aiemmat kielteiset kokemukset ja turvattomuus ihmissuhteissa ovat olleet mukana johtamassa epävakaaseen persoonallisuuteen.  

 

Epävakaaseen persoonallisuuteen liittyy myös tavallista suurempi muiden psykiatristen häiriöiden ja päihdeongelmien riski. Esimerkiksi syömishäiriöt, kuten bulimia ja anoreksia, päihteiden liikakäyttö sekä eri ahdistuneisuushäiriöt ovat varsin yleisiä. Taipumus toimia impulsiivisesti ja hetken mielijohteesta lisää myös riskikäyttäytymistä esimerkiksi seksuaalisuuden sekä päihteiden käytön kanssa. Myös itsetuhoiset ajatukset, itsensä satuttaminen esimerkiksi viiltelyllä ja itsetuhoinen käyttäytyminen ovat yleisiä. Usein epävakaassa persoonallisuudessa esiintyvä itsensä vahingoittaminen liittyy ennemmin ahdistuksen lievittämiseen kuin haluun päättää oma elämä. Silti noin joka kymmenes epävakaaseen persoonallisuuteen kuitenkin kuolee lopulta itsemurhaan, mahdollisesti osin impulsiivisuuden vuoksi. 

 

Epävakaan persoonallisuuden ennuste on melko myönteinen, sillä 10 vuoden kuluttua enää pieni osa diagnoosin saaneista täyttää diagnostiset kriteerit. Epävakaata persoonallisuutta voidaan myös hoitaa ja pääsääntöisesti näin tehdään psykoterapeuttisilla menetelmillä. Psykoterapia on jokaiselle asiakkaalle yksilöllistä hoitoa. Terapiassa voidaan esimerkiksi pyrkiä lisäämään omanarvontuntoa, omien tunteiden tunnistamista ja ymmärtämistä, käyttäytymisensäätelyä, ihmissuhdetaitoja sekä lisätään kykyä selvitä haasteellisista tilanteista. Toisinaan joitakin oireita, kuten tuskaisuutta tai epävakaaseen persoonallisuuteen liittyviä, muita psykiatrisia oireita voidaan hoitaa myös lääkkeillä.