Narsistinen persoonallisuus

Narsistiseen persoonallisuuteen sisältyy keskeisesti suuruuskuvitelmia, joiden tyypillisesti ajatellaan johtuvan yrityksistä paikata kehittymätöntä ja haavoittuvaista itsetuntoa. Narsistinen persoonallisuus kärsii usein suuruuskuvitelmistaan ja näennäisestä ylimielisyydestään huolimatta voimakkaista häpeän tunteista ja voi olla herkkä muiden kritiikille ja voi pelätä hylätyksi tulemista. Suuruuskuvitelmien ja voimakkaan ihailun tarpeen lisäksi narsistiseen persoonallisuuteen liittyy muun muassa empatian vähäisyyttä, ylimielisyyttä, manipulatiivisuutta ja kateellisuutta. 

 

Vaikka narsistinen persoonallisuushäiriö on eräs populaarikulttuurin tunnetuimmista persoonallisuushäiriöistä, Suomessa käytetyssä tautiluokitusjärjestelmässä sille ei ole omaa luokkaansa. Sen sijaan se sisältyy ”muihin persoonallisuushäiriöihin”.  

 

Arjen konteksteissa on hyvä muistaa, että esimerkiksi ihailusta nauttiminen, ajoittainen empatiakyvyn puute tai esimerkiksi vahva luotto omiin kykyihin eivät välttämättä ole merkkejä persoonallisuushäiriöstä. Lähes jokainen nauttii ihailusta, eikä lähes kukaan tunne kaikissa potentiaalisissa tilanteissa empatiaa. Erityisesti ristiriitatilanteissa ja stressaantuneena myös sellaiset ihmiset, joille ei voi diagnosoida minkäänlaista persoonallisuushäiriötä, saattavat ilmentää joitakin persoonallisuushäiriölle ominaisia piirteitä. Häiriötasolla käyttäytyminen on poikkeuksellisen joustamatonta ja pitkäaikaista, minkä lisäksi se ilmenee laajalti eri tilanteissa ja aiheuttaa kärsimystä tai vastoinkäymisiä sosiaalisissa suhteissa.   

 

Narsistista persoonallisuutta voidaan hoitaa psykoterapeuttisesti, jos motivaatiota omien toimintatapojen muuttamiseen löytyy. Joskus käyttäytymis-, tunne- ja ajattelutavat muovautuvat joustavammaksi vuosien saatossa myös ilman hoitoa. Liitännäisoireita, kuten ihmissuhdeongelmista johtuvaa masentuneisuutta tai ahdistusta, voidaan myös hoitaa psykoterapeuttisesti, lääkehoidolla tai molemmilla.