Suomenkin kaltaisessa, pienehkössä maassa tapahtuu vuosittain arviolta noin 7 000 loukkaantumiseen tai kuolemaan johtavaa liikenneonnettomuutta, 50 000 sairaslomaan päätyvää työtapaturmaa ja 40 000 fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvaa rikosta. Tällaiset tapahtumat, kuten myös esimerkiksi läheisen ihmisen menetys, ovat yleensä niiden uhriksi joutuvalle järkyttäviä – ja toisinaan ne ovat jopa traumatisoivia.

Ihmiset reagoivat järkyttäviin tapahtumiin yksilöllisesti, ja myös kriisireaktio on monissa tilanteissa täysin normaali reaktio. Järkyttävän tapahtuman jälkeen monet kokevatkin muun muassa surua, ahdistuneisuutta, ärtymystä ja yliaktiivisuutta. Joskus traumatisoiva tapahtuma voi kuitenkin johtaa pidempiaikaisiin oireisiin, jotka vaikeimmillaan haittaavat merkittävästi esimerkiksi ihmissuhteita, työtä ja muuta arjen toimintaa. Tunnetuin traumaperäinen häiriö on niin sanottu traumaperäinen stressihäiriö (PTSD), mutta tämän lisäksi traumaattiset kokemukset lisäävät riskiä myös monille muille mielenterveyden ongelmille. Traumojen ajatellaankin olevan keskeisesti esimerkiksi dissosiaatiohäiriöiden taustalla.

 

Traumaperäisiä häiriöitä voidaan kuitenkin onnistuneesti hoitaa. Turvallisen hoitokontaktin lisäksi tai sen sijaan myös sosiaalinen tuki on usein hyödyllistä, eli läheisiin kannattaa turvautua vaikealla hetkellä. Toisinaan myös lääkehoitoa voidaan hyödyntää. Voit lukea lisää akuutin stressireaktion sekä traumaperäisen stressihäiriön (PTSD:n) hoidosta ja tuntomerkeistä aiheita käsittelevistä artikkeleista.