Huume- ja päihderiippuvuus on muiden riippuvuuksien tapaan hyvää oloa aiheuttavan päihteen käyttöön liittyvää toistuvaa, pakonomaista käyttäytymistä. Toistuvaan käyttöön liittyy usein fysiologisen riippuvuuden kehittyminen, jolloin hyvän olon saavuttaminen vaatii yhä suurempia ja suurempia annostuksia. Jatkuva käyttö voi aiheuttaa toleranssin kasvamista niinkin suureksi, että riippuvainen voi käyttää muille jopa tappaviksi luokiteltavia annoksia. Huume- ja päihderiippuvuus voi ilmetä kuitenkin myös pelkän psyykkisen mielihyvän tai miellyttävien aistiharhojen tavoitteluna ilman sen suurempaa toleranssia. Päihteistä riippuen vieroitusoireiden vakavuus saattaa vaihdella hyvin voimakkaista lähes olemattomiin.

Miten eteenpäin?

Edellytyksenä riippuvuudesta eroon pääsemisessä on ongelman tunnistaminen sekä oma halu muutokseen. Paras itsehoitokeino huum on huumeiden säännöllisen käytön välttäminen.

Osa huumeiden ongelmista kärsivistä kuitenkin kaipaa ammattilaisen tukea huumeiden käytön vähentämisessä. Huumeongelmaisen hoito riippuu käytettävästä päihteestä. Esimerkiksi kannabisriippuvuutta ei hoideta lääkkeillä, vaikka monia muita huumeriippuvuuksia hoidetaan. Lääkehoidon lisäksi psykoterapia, jossa asiakkaan ja terapeutin välille rakentuu luottamuksellinen ja muutokseen motivoiva yhteistyösuhde, on usein toimivaa.